Kapakasta juottolaksi

Sitten siirrymmekin paikkojen ja muiden asioiden nimistöön, jossa painitaan edelleen osittain samojen asioiden kanssa kuin hahmojenkin nimissä. En puhu näistä samoista asioista enää niin paljoa, koska samat höpinät löytää aiemmastakin postauksesta, mutta mainitsen ne kuitenkin vielä täälläkin.

Hahmojen kohdalla puhuin tosiaan siitä, että mihin tarvitset nimiä. Tämä sama pätee hyvin pitkälti myös paikkojen nimien kanssa. Mikäli tarinasi sijoittuu reaalimaailmaan, voit halutessasi vain valita jonkin olemassa olevan kaupungin ja napata sieltä kaikki tarvitsemasi katujen, kauppojen ja yökerhojen nimet. Tai voit itse keksiä uuden kaupungin reaalimaailmaan ja pohjata nimistösi olemassa oleviin, mutta tehdä niistä silti omat versiosi. Nämä molemmat tyylit ovat aivan yhtä toimivia, ne vain tuovat tarinaan vähän omanlaista väriään. Toinen tuo siihen ehkä vähän enemmän todentuntua, kun taas toinen irrottaa tarinaa vähän enemmän siitä oikeasta elämästä.

Tässäkin kohtaa voi käyttää generaattoreita apuna, jos haluaa, mutta vastaan tulee usein taas kerran se nimien kääntäminen englannista suomeen. Toki, näistä voi ottaa myös vain ideoita tai inspiraatiota ja sitten keksiä itse niiden generaattorin luomien nimien pohjalta. Tässä pitää myös kiinnittää huomiota siihen, mitä ja millaista paikkaa olet nimeämässä, sillä juomapaikan nimenä taverna kuulostaa aivan erilaiselta paikalta kuin kapakka.

Tässä kohtaa voisinkin nostaa esille sitten erään asian, missä paikkojen nimet poikkeavat hahmojen nimistä. Sillä paikkojen nimien kohdalla joudut myös miettimään sitäkin, että mitä sanaa käytät mistäkin paikasta. Kutsutko matkalaisten tien päällä tapaamia rakennuksia kestikievareiksi vai tavernoiksi? Kumpikin tarkoittaa teoriassa samaa asiaa, mutta käytännössä niistä molemmista tulee hieman erilainen mielikuva ensimmäisenä lukijalle. Tähän ei ole olemassa mitään oikeaa tai väärää tapaa kutsua mitäkin rakennusta, ja ainahan voit käyttää toisesta nimitystä kapakka ja toisesta nimeä juottola. Tässä pitää vain pitää mielessä, että millaisen mielikuvan haluat lukijalle jäävän paikasta, kun käytät siitä nimitystä x sen sijaan että kutsuisit sitä y:ksi. Kannattaa siis hetken aikaa itsekin miettiä, että millaisia konnotaatioita milläkin sanalla ja sen synonyymilla sinulle on, että voit sitten näistä valita sen kaikista sopivimman mihinkin kohtaan.

Paikkojen nimien pitää myös sopia tarinaasi, sen miljööseen ja sen genreen. Keskiaikaistyylisestä fantasiaseikkailusta tuskin löytyisi Passion-ravintolaa, kun taas reaalimaailmassa näitä löytyy ainakin parista Suomen kaupungista. Tässäkin pitää siis miettiä sitä, millaiset nimet sopivat mihinkin aikaan ja/tai paikkaan. Kaikkea ei voi käyttää kaikkialla, ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Lisäksi jälleen kerran erilaisilla roduilla ja kansoilla on todennäköisesti erilaisia nimiä myös niille paikoille aivan kuten hahmoillekin.

Tässä kohtaa pitää myös miettiä, millä kielellä haluat nimetä paikkasi. Hahmojen kohdalla se on kenties yksinkertaisempaa, koska hahmojen nimiä tulee harvemmin valittua kirjoituskielen mukaan, jos kirjoittaa fantasiatyylistä tekstiä. Paikkojen nimet ovat kuitenkin asia erikseen. Vaikka kuinka kirjoittaisit fantasiaa, niin matkalaisten suosiman majatalon nimenä suomenkielinen on aina parempi kuin sillisalaatti, sillä useimmiten siitä nimestä pystyy jo vähän päättelemään, mikä tai millainen paikka on kyseessä. Tässä voi kuitenkin miettiä sitä, haluaisiko kenties antaa paikalle kaksi erilaista nimeä tai yhdistelmänimen. Paikalla voisi esimerkiksi olla fantasiakielellä oma nimi, jonka perään kuuluisi aina suomenkielinen vastine sille, joka kertoisi lukijalle enemmän paikasta. Tällainen nimi voisi olla esimerkiksi Godera, Kukkien kaupunki. Toinen vaihtoehto on tehdä yhdistelmänimi, esim. Ustran kuninkaanlinna. Edellisestä voi käyttää sitten tekstin seassa joko Goderaa tai Kukkien kaupunkia, koska molemmat tarkoittavat samaa paikkaa, ja jälkimmäisestä puhuttaisiin aina Ustran kuninkaanlinnana.

Paikkojen nimissä pitää myös hetken verran miettiä sitä, että mitkä kaikki paikat ylipäätään edes tarvitsevat nimiä. Isoissa kaupungeissa voi olla helpompaa, jos kaduillakin on nimet, mutta jossain pienessä tuppukylässä tällaiseen tuskin on mitään tarvetta, jos katuja on kolme kappaletta ja jokainen niistä on ihan erilainen. Kaikille rakennuksillekaan tuskin kannattaa ruveta keksimään nimiä, koska sellainen luo vain kamalan nimioksennuksen, joka lukijan pitäisi jollain tasolla sisäistää. Tietyille julkisille rakennuksille, joissa hahmot käyvät, voi olla pakko keksiä nimiä, mutta joskus on lukijankin kannalta helpompaa puhua ihan vain kirjastosta, kuin antaa sille jotain erityistä nimeä. Suosittelen siis miettimään todella tarkkaan, että mille paikoille keksit erisnimiä ja mistä paikoista käytät vain pelkkiä yleisnimiä, jotka nekin voivat kertoa paikasta yllättävän paljon.

Sitten voinemmekin siirtyä vähän toisenlaisten paikkojen nimeämiseen. Nimittäin joet, meret, mantereet, laaksot, vuoret ja muut vastaavat luonnonmuodostumatkin saattavat tarvita nimiä. Tässä voidaan taas pohtia sitä, että kutsutko metsää ihan vain metsäksi vai spesifioitko sen juuri havumetsäksi. Erilaisia luonnonmuodostumia voi myös kutsua joko yleisnimillä koko tarinan ajan tai keksiä niistä tärkeimmille erisnimet, mutta kaikille ei missään nimessä kannata kehitellä erikseen nimiä tai niitä alkaa tulla jo niin paljon, että siinä menee kirjoittaja itsekin sekaisin. Näiden kohdalla voit taas miettiä haluatko käyttää fantasiakieltäsi vai ovatko nimet yleiskielellä. Kannattaa myös huomata se, että useimmiten luonnonmuodostumien nimet ovat todella vanhoja, koska ne ovat olleet olemassakin jo kauan. Paikka on siis aikoinaan nimetty joksikin ja satojen, kenties jopa tuhansien vuosien kuluessa se muuttuu yksinkertaisemmaksi ja yksinkertaisemmaksi. Tämän takia vanhojen asioiden ja paikkojen nimet tuppaavat olemaan aika yksinkertaisia, koska kieli pyrkii yksinkertaistumaan, josta lisää tuonnempana.

Erityisesti fantasiakirjoittajien pitää miettiä sitäkin, mitä nimiä he käyttävät eri eläinlajeista. Onko koiraa muistuttava olento ihan vain koira vai sittenkin vaikkapa hukka? Sehän voi olla, että tämä olento vain muistuttaa koiraa, jolloin se enemmän tai vähemmän tarvitsisi erilaisen nimen, ettei sitä sekoiteta tavalliseen koiraan. Tämä sama pätee myös työkaluihin ja muihin asioihin ja esineisiin. Ruuvimeisselin kaltainen kapistus voi olla ruuvimeisseli tai sitten sitä voikin kutsua vaikka pyörövääntimeksi. Ajatuksena on lähinnä se, että sen asian tai esineen nimen pitää kuvata sitä, millainen se asia tai esine on, tai mitä se asia tai esine tekee, tai millaista ääntä se asia tai esine pitää. Tällä laillahan asiat ja esineet ovat alun perinkin saaneet nimensä, joten uusia esineitä keksittäessä tai vanhoja muokattaessa niiden nimienkin kannattaa noudattaa vanhaa tuttua kaavaa.

Fantasiatarinassa lukija todennäköisesti myös kohtaa asioita ja esineitä, joita me emme tunnista, joten tällaiset kapistukset pitää nimetä, ja mielellään jopa niin, että niistä ymmärtää helposti ja nopeasti, millaisesta aparaatista on kyse. Tuttuja esineitä ei kuitenkaan kannata nimetä uudestaan vain nimeämisen ilosta, vaan tähän pitää olla aina jokin syy. Jos esimerkiksi ruuvimeisselin kaltainen esine löytyy tarinasta, joka tapahtuu tuhat vuotta ennen kuin ruuvimeisseli keksittiin, pitänee sitä kutsua jollain toisella nimellä. Tunnistamattomasta esineestä esimerkki voisi olla vaikkapa palantír, joka on Keski-Maassa oleva esine, niin sanottu näkykivi, jolla voi katsoa kauas ajassa tai paikassa. Tälle esineelle Tolkien ei ole edes yrittänyt antaa tunnistettavaa nimeä, mikä kenties tekee siitä omalla tavallaan tunnistettavan, kun se on niin erilainen ja se taitaa olla vieläpä ainoa asia tai esine, jolle Tolkien ei ole keksinyt myös yleiskielistä nimeä.

Uskonnoista olenkin puhunut jo todella paljon, mutta nekin tarvitsevat nimiä. Nämä voi keksiä joko sen pohjalta, millaisia nimiä jumalillasi on, tai mitä he pitävät pyhänä, tai jonkin pyhän kirjoituksen kautta. Nämäkin ovat vain esimerkkejä, sillä uskonnon voi nimetä oikeastaan melkein millä tahansa tavalla. Tähän suosittelen hakemaan apua uskontojen nimi generaattorista, tai olemassa olevista uskonnoista, sillä näissä on niin paljon erilaisia mahdollisuuksia, etten oikein edes tiedä, että mistä aloittaisin näistä puhumisen.

Lopuksi nostan vielä esille sen, että miten nimistösi eroavat toisistaan. Kaupungin nimeä kun ei pitäisi pystyä sekoittamaan hahmon nimeen tai uskonnon nimeä eläinlajin nimeen. Jokaisessa näistä pitäisi pystyä pitämään yllä tietynlaista tyyliä, jotta ne ovat sopusoinnussa keskenään, mutta kuitenkin pitää ne sen verran erillä toisistaan, etteivät ne mene sekaisin keskenään. Nimistön keksiminen on siis eräänlaista nuoralla tasapainoilua nimistön yhtenevyyden ja nimityyppien erilaisuuden välillä. Kannattaa kuitenkin miettiä sitä, että millaisten nimien pitää erota toisistaan. Ovatko maiden, kaupunkien ja kaupunkivaltioiden nimet erilaisia keskenään, jos kieli pysyy samana?

2 thoughts on “Kapakasta juottolaksi

Jätä kommentti